Tarina: Tunteet pinnassa
Sade ropisee auton kattoon. Painan pääni kylmää ikkunaa vasten ja katson kuinka vesipisarat putoilevat tien märälle pinnalle ja vähitellen luovat eri kokoisia lätäkköjä. Tietä ympäröivän metsän puut ovat tummia pilvisen taivaan vuoksi. Autossa on aivan hiljaista. Minä tai ratin edessä istuva poikaystäväni ei kumpikaan sano mitään. Vielä kymmenen minuuttia sitten jos joku muu olisi ollut autossa hän ei olisi kuullut edes omia ajatuksiaan. Me riitelimme. Siksi hiljaisuus vallitsee nyt autoa. Tiellä ei ole ketään muuta. Yhtäkkiä mutka takaa kurvaa auto. Ja se kulkee kovalla vauhdilla. Poikaystäväni yrittää väistää nopeasti mutta märän tien pinnan vuoksi automme suistuu tien sivuun ja suoraan päin puuta. Kuuluu kova räsähdys ja kaikki pimenee.
Kuulen auton pysähdys äänen. Sitten joku tulee avaamaan oveni. Tunnen jonkun nojaavan ylitseni ja avaavan turvavyöni. Avaan silmiäni. Näen vain sumeasti. Tunnen kädet kainaloideni alla ja joku vetää minut ulos autosta sateeseen. Näköni alkaa hiljalleen tarkentua ja näen miehen hahmon. Tuo vie minut istumaan puuta vasten. "Kuuletko sinä?" Tuo kysyy. "J-joo" vastaan näköni tarkentuu takaisin normaaliin. "Kuinka monta sormea tässä on?" Mies kysyy ja nostaa kolme sormea pystyyn. "Kolme" vastaan. Tunnen suurta kipua otsassani. Nostan käden otsalleni ja siinä on jotain kosteaa. Katson sormiani. Verta. Yhtäkkiä muistan poikaystäväni. "Jason" sanon hädissäni. "Missä on Jason?" Kysyn ja puristan miehen olkavartta. "Jason!" Huudan ennen kuin mies ehtii vastata. Nousen seisomaan ja huudan Jasonin nimeä. Näen pojan nousevan auton toisella puolella. "Jason" sanon ja kyyneleet nousevat silmiini. Lähden hieman heiluen kävelemään tuon luo auton ohi. "Skyler" tuo sanoo ja tulee minua vastaan. Auton takakontin kohdalla kohtaamme. Tuo laittaa kätensä poskilleni ja suutelee minua. Minä vastaan suudelmaan. Jason irtaantuu suudelmasta. "Mä rakastan sua ja mä oon niin pahoillani" Jason sanoo kyyneleet silmissä. "Mäkin rakastan sua ja mua ei kiinnosta. Sä saat anteeks" sanon kyyneleet silmissä. Olemme molemmat likomärkiä kaatosateesta. Jason hymyilee pienesti nostaen minut syleilyynsä. Kuulemme ambulanssin ja poliisi auton sireenit. Suutelemme uudestaan välittämättä niistä tai sateesta.
Kuulen auton pysähdys äänen. Sitten joku tulee avaamaan oveni. Tunnen jonkun nojaavan ylitseni ja avaavan turvavyöni. Avaan silmiäni. Näen vain sumeasti. Tunnen kädet kainaloideni alla ja joku vetää minut ulos autosta sateeseen. Näköni alkaa hiljalleen tarkentua ja näen miehen hahmon. Tuo vie minut istumaan puuta vasten. "Kuuletko sinä?" Tuo kysyy. "J-joo" vastaan näköni tarkentuu takaisin normaaliin. "Kuinka monta sormea tässä on?" Mies kysyy ja nostaa kolme sormea pystyyn. "Kolme" vastaan. Tunnen suurta kipua otsassani. Nostan käden otsalleni ja siinä on jotain kosteaa. Katson sormiani. Verta. Yhtäkkiä muistan poikaystäväni. "Jason" sanon hädissäni. "Missä on Jason?" Kysyn ja puristan miehen olkavartta. "Jason!" Huudan ennen kuin mies ehtii vastata. Nousen seisomaan ja huudan Jasonin nimeä. Näen pojan nousevan auton toisella puolella. "Jason" sanon ja kyyneleet nousevat silmiini. Lähden hieman heiluen kävelemään tuon luo auton ohi. "Skyler" tuo sanoo ja tulee minua vastaan. Auton takakontin kohdalla kohtaamme. Tuo laittaa kätensä poskilleni ja suutelee minua. Minä vastaan suudelmaan. Jason irtaantuu suudelmasta. "Mä rakastan sua ja mä oon niin pahoillani" Jason sanoo kyyneleet silmissä. "Mäkin rakastan sua ja mua ei kiinnosta. Sä saat anteeks" sanon kyyneleet silmissä. Olemme molemmat likomärkiä kaatosateesta. Jason hymyilee pienesti nostaen minut syleilyynsä. Kuulemme ambulanssin ja poliisi auton sireenit. Suutelemme uudestaan välittämättä niistä tai sateesta.
Kommentit
Lähetä kommentti